Suomessa kiertotalouden läpimurtoon vain muutama vuosi
Syklossa tutkitaan, miten yhä suurempi osa jätteistä saataisiin jalostettua uusiksi tuotteiksi teollisuuden käyttöön. Tilanne on lupaava, sillä Pohjois-Suomen yritysjätteestä jopa 90 prosentille löydetään jo nyt massapolton sijaan parempi käyttötarkoitus. Suomessa kiertotalouden mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, kertoo Syklon toimitusjohtaja Teemu Koskela. Ratkaisuja etsitään myös kansainvälisistä startup-innovaatioista.
“Vihreä toiminta on vielä tässä vaiheessa yrityksille kilpailuetu. Muutaman vuoden päästä se on jo perusedellytys. Syklossa haluamme olla nimenomaan edelläkävijöitä ja kehittää toimialaa voimakkaasti, jotta saamme huippuratkaisut myös muiden käyttöön”, Koskela toteaa.
Tällä hetkellä Syklo vastaanottaa rakennus- ja purkujätettä sekä kauppa- ja teollisuusjätettä Suomen lisäksi Norjasta. Sisään tulevasta jätteestä vain 10 prosenttia on kierrätykseen tai energiahyötykäyttöön kelpaamatonta, mutta sekään ei ole täysin hyödytöntä. Loppuosa eli erilaiset alitteet voidaan jalostaa maanrakennusaineeksi.
“Kuuntelemme nyt tarkalla korvalla asiakaskohtaisia tarpeita ja tutkimme keinoja sekä lajittelumateriaalien että ulos lähtevän tavaran laadun parantamiseksi. Materiaalivirrat on tarkoitus saada kiinni entistä korkeamman tason tuotteisiin.”
Syklon tavoitteet on asetettu kunnianhimoisesti, mutta vastuullisesti korkealle. Tavoite on kasvaa hiilineutraaleissa kiertotalousratkaisuissa valtakunnalliseksi toimijaksi, mutta ei pelkästään yritysmateriaalien kierrättämisen saralla. Samaan aikaan Syklo etsii yhteistyökumppaneiden kanssa muun muassa tuhkille uutta hyötykäyttöä sekä kehittää biokaasun tuotantoa. Myös biovirtoja pyritään jalostamaan kokonaan uusiksi tuotteiksi.
“Päätavoitteemme on vähentää kuluttamisesta johtuvaa hiilijalanjälkeä tarjoamalla yrityksille kilpailukykyisiä jätteiden hyödyntämisratkaisuja, joita voisi monistaa mahdollisimman moneen paikkaan.”
Puntaroitavana ovat erilaiset kasvusuunnat, kumppanuudet ja yhteisinvestoinnit materiaalikierrätyksen tehostamiseksi. Yhtenä investoinnin kohteena voisi Koskelan mukaan olla esimerkiksi uusi digisovellus. Sen avulla jätelogistiikkafirmat voisivat raportoida Syklolle jo ennakkoon rakennus- ja purkujätteistään ja Syklo pystyisi ennustamaan paremmin sisään tulevan tavaran määrää, laatua sekä optimoimaan jalostusarvoa. Koko ketju voisi muuttua tehokkaammaksi.
“Yritysjätteiden kierrättäminen on fiksua myös talouden näkökulmasta, sillä uusien materiaalien hinnat ovat nousseet merkittävästi. Kierrättämällä saadaan korvattua niin luonnon biodiversiteetille kuin yritysten ostamille materiaaleillekin edullisempia vaihtoehtoja sekä parannettua energia- ja materiaalituotannon omavaraisuusastetta.
Haasteita Syklon kasvuun tuo kiertotalousalan pirstaleisuus ja tarjolla olevien ratkaisujen kypsyysasteiden vaihtelevuus. Alalla on nyt myös paljon kilpailua, sillä kiertotalousteema on sijoittajia kiinnostava bisnes.
“Suomessa kiertotalousaste on seitsemän prosentin luokkaa eli yhteiskuntamme pyörii nyt 93 prosenttisesti käytä ja heitä pois -kulttuurissa”, Koskela kertoo.
Myös Eurostatin CMU-indikaattorin mukaan Suomi on EU-maiden välisessä vertailussa selkeästi vielä keskiarvon alapuolella kierrätettyjen materiaalien osalta. Esimerkiksi materiaalikierrätyksen kärkisijaa pitävässä Hollannissa kiertotalousaste on jopa 30 prosenttia.
“Luku kertoo siitä, että voisimme käyttää paljon enemmän kierrätysmateriaaleja neitseellisten raaka-aineiden sijaan. Tilanne antaa paljon mahdollisuuksia parantaa Suomessa kiertotalouden merkitystä. Tahdomme saada muutosta koko ketjuun ja näyttää siinä hyvää esimerkkiä!”