Muovinkierrätys vaatii kansainvälistä yhteistyötä
Kirjoittaja: Mikko Ahokas, bio- ja kiertotalouden asiantuntijayritys, Maconin toimitusjohtaja
Muovin kierrätys vaikuttaa ensi silmäyksellä helpolta tehtävältä – laitetaan muovit erilleen ja käytetään ne vain uudelleen. Teknisesti kierrätys on kuitenkin tätä haasteellisempaa, sillä eri muovilaatuja kuten kovia ja pehmeitä ei voi sekoittaa keskenään.
Muovinkierrätyksen tekniset haasteet johtuvat muovin monimuotoisuudesta; on olemassa satoja erilaisia, kemiallisilta ominaisuuksiltaan eroavia muoveja. Eri muovityypit vaativat kierrätyksessä erilaisia käsittelyprosesseja, mikä tekee erottelun ja prosessoinnin monimutkaiseksi. Lisäksi muovit voivat sisältää lopputuotteen laatua heikentäviä lisäaineita.
Maconin toimitusjohtaja Mikko Ahokas.
Nykyinen, pelkästään mekaaniseen erotteluun perustuva tekniikka ei takaa riittävän laadukasta kierrätysmuovimateriaalia. Myös kemiallisen kierrätyksen prosessit vaativat muovilta korkeat puhtausvaatimukset.
Itse muovin kierrätysprosessia voidaan kuitenkin tehostaa monella tavalla. Esimerkiksi Syklo on suunnitellut täysin uudentyyppistä prosessia, joka tehostaa muovilaatujen erottelua ja mahdollistaa entistä laadukkaamman kierrätysmuovin tuotannon.
Kuluttajat tärkeänä osana
Monissa maissa on jo nyt käytössä laajennettuja tuottajavastuuohjelmia, ja valmistajia velvoitetaan ottamaan vastuuta tuotteidensa koko elinkaaresta, myös tuotteen kierrätyksestä. Euroopassa useissa maissa on niin sanottu muovivero, jossa muovituotteita valmistavat yritykset saavat veroetua käyttämällä kierrätettyä muovia tuotteissaan. Lisäksi EU:n aikomus kieltää kertakäyttöiset muovituotteet tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Älykkäät logistiikkajärjestelmät ja optimoidut astiakoot edesauttavat logistiikan tehokkuutta ja mahdollistavat edullisemman kierrätysmuovin käytön. Jotta muovit saataisiin kunnolla kiertoon muovin erilliskierrätyksen tulisi kattaa myös kovat muovit, ei vain pakkausmateriaalia. Kuluttajien pitäisi myös voida tunnistaa ja lajitella muovityypit tarkemmin.
Suomessa kotitalouksien muovipakkausten keräys on onneksi lisääntynyt huomattavasti, ja teollisuus osallistuu aktiivisesti omien jätteidensä kierrätykseen. Globaalisti Suomi ei ole kuitenkaan edelläkävijämaa vahvan jätteenpolttokulttuurin vuoksi. Laskennan mukaan Suomi maksaa tällä hetkellä kierrättämättömästä muovista ja huonosta kierrätysasteesta EU:lle sakkoja useita kymmeniä miljoonia euroja.
Kohti ympäristöystävällisempää kierrätystä
Tulevaisuudessa muovinkierrätys kehittyy entistä tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi, kiitos teknologisen kehityksen ja kasvavan tietoisuuden. Suomessa ja muualla maailmassa panostetaan kierrätysinfrastruktuuriin, innovatiivisiin kierrätystekniikoihin ja kuluttajavalistukseen sekä digitalisaatioon.
Globaalisti muovinkierrätyksen tulevaisuus vaatii kansainvälistä yhteistyötä. On tärkeää, että maat työskentelevät yhdessä standardien, sääntelyjen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja mittaamisen kehittyessä ymmärrämme ja kehittämme kierrätyksen hyötyjä ja tapoja. Tämä vaatii jatkuvaa tutkimusta, innovaatioita ja avointa vuoropuhelua.
Kuluttajien rooli muovinkierrätyksen tulevaisuudessa korostuu entisestään, kun heitä valistetaan ja kannustetaan toimimaan kestävästi. Markkinoilla pärjäävät ne, jotka panostavat digitalisaatioon ja keräysjärjestelmien kehittämiseen.