Kipsilevyjen kierrätys ja uusiokäyttö Syklo X Saint-Gobain
Rakennusmateriaalien kierrättäminen ja uudelleenkäyttö on yksi Syklon päätavoitteista. Rakennusjätettä syntyy pelkästään Suomessa noin 13,7 miljoonaa tonnia vuodessa, jonka kierrätys- ja hyödyntämisasteen nostoa tavoitellaan valtakunnallisesti. Valtioneuvosto onkin linjannut asetuksessaan (978/2021), että työmaiden rakennus- ja purkujätteestä pitäisi hyödyntää vähintään 70 prosenttia. Kipsilevyjen kierrätys on yksi tapa edistää asiaa.
Rakennusmateriaalien kierrätysasteen nostoa hidastaa Suomessa eniten se, että materiaalien kierrätys tapahtuu pääsääntöisesti käsityönä purkukohteessa. Käsityönä tehty jakeiden erottelu on hidasta, joka taas suhteessa nostaa kustannuksia.
Materiaalien kierrättäminen purkukohteista, sekä jo valmiiksi kierrätettävien rakennusosien valmistaminen on onneksi yleistymässä toimialalla. Yhä useammat rakennusalan yritykset näkevät vastuullisen ja läpinäkyvän toiminnan ainoana mahdollisuutena jatkaa toimintaa pitkällä tähtäimellä.
Yksi esimerkki tästä on Syklon yhteistyökumppani Saint-Gobain, joka vastaanottaa kierrätettyjä kipsilevyjä sopimusasiakkailtaan Kirkkonummella toimivalla Gyproc-tehtaallaan. Saint-Gobain on käyttänyt kipsilevyjen raaka-aineena kierrätyskipsiä jo 1990-luvulta lähtien.
Miksi ja miten Saint-Gobain päätyi kierrätyskipsin käyttöön?
Saint-Gobainin tuotantokoordinaattori Sami Lönnberg taustoittaa, miten yhtiö päätyi käyttämään kierrätyskipsiä Gyproc-levyissä.
”Aluksi ajatuksena oli saada omassa tuotannossa syntyvät epäkurantit kipsilevyt hyötykäytettyä raaka-aineena. Vuosien kuluessa kierrätyskipsin tarve raaka-aineena lisääntyi ja aloimme ottaa vastaan kierrätyskipsiä muiltakin osapuolilta. Lisäksi näimme mahdollisuutemme edistää kiertotaloutta kierrättämällä kipsiä uudelleen raaka-aineenamme. Ennemmin kuin se päätyisi kaatopaikoille.”
Millaista yhteistyötä Syklo ja Saint-Gobain tekevät kipsilevyjen kierrätyksen osalta?
Pohjois-Suomesta kipsilevyjen vienti hajaerinä Kirkkonummelle on ollut kuljetuskustannusten näkökulmasta usein kannattamatonta. Nyt Syklo on aloittanut kipsilevyjen vastaanoton Oulussa toimivalla lajittelulaitoksellaan, johon yritysasiakkaat voivat tuoda kipsieriä esimerkiksi muiden jäte-erien tuonnin yhteydessä, jolloin ylimääräisiltä kuljetuskustannuksilta vältytään.
”Jätteidenlajittelulaitoksella tarkkaillaan kipsin laatua, jonka avulla varmistamme, että kaikki Kirkkonummelle kuljetettava kipsi täyttää laatuvaatimukset jatkokäytön osalta. Tämä alentaa asiakkaiden näkökulmasta riskiä ja järkevöittää Suomen sisäisiä logistiikkaketjuja”, kertoo Syklon kiertotalouspäällikkö Heikki Harju-Autti.
Syklolla kipsilevyjen kierrätyksestä vastaa kiertotalouspäällikkö Heikki Harju-Autti.
Kipsin kierrätys materiaalina on tärkeää; jos kipsiä ei kierrätetä, se joudutaan hyödyntämään energiana tai loppusijoittamaan kaatopaikoille.
Tällä hetkellä kipsi päätyy kierrätettäväksi saneerauskohteista, jossa puretaan kiinteistön osia hallitusti. Tällöin eri jakeiden erottelu tapahtuu luontaisena osana purkuprosessia. Uudisrakentamiskohteissa kipsiä päätyy kierrätykseen muun muassa leikkuujätteenä.
Millainen kipsi on kierrätykseen sopivaa?
Kipsin laatuun ei vaikuta siinä kiinni olevat pienkiinnikkeet, kuten ruuvit ja naulat, mutta mitään muuta siinä ei saisikaan olla kiinnittyneenä. Esimerkiksi laatat, puut, muovit ja tapetit ovat tällaisia materiaaleja, jotka täytyy irrottaa kipsistä ennen sen tuontia kierrätykseen.
Kun kierrätyskipsi on sen syntypisteessä eroteltu muista materiaaleista ei erää kannata päästää pilaantumaan huonon säilyttämispaikan takia.
”Oikeastaan ainoa tapa, jolla kierrätyskipsin voi pilata, on antaa sen makoilla pihalätäkössä tai sekoittuneena orgaaniseen maa-ainekseen. Kipsi siis kannattaa kasata esimerkiksi trukki- tai vaihtolavoille. Kipsi ei hätkähdä sadevedestä tai lumesta, joten säilytyspaikka ei vaadi suuria panostuksia”, Harju-Autti päättää.
Näin kierrätät kipsin!
Syklo vastaanottaa kipsilevyjä Oulussa.