Anne Raudaskoski – Me kaikki olemme tulevaisuudentekijöitä

Ajattele tulevaisuus, jossa tavarat ”virtaavat” käyttäjältä toiselle, jäte on muuttunut raaka-aineeksi, jota hyödynnetään loputtomasti, kasvihuonekaasupäästöt ovat minimaalisen pienet ja ihmiset, luonto ja muut elolliset oliot kukoistavat. Tulevaisuus, jossa käytämme vain sen verran resursseja kuin tämä ainokainen planeettamme voi meille tarjota nykyisen neljän planeetan resurssien tuhlailun sijaan. Tämä ei ole pelkkää utopiaa, vaan täysin mahdollista tulevaisuutta erilaisten kiertotalousratkaisujen avulla.

Jännittäviä aikoja on varmasti eletty aina, mutta nyt ajat ovat erityisen mielenkiintoisia, koska Suomi on muuttumassa lineaaritaloudesta kiertotalousyhteiskunnaksi. Se tarkoittaa käytännössä monella tapaa sitä, että ”saamme vähemmällä enemmän aikaan”. Tutut sanonnat, kuten “vanhassa vara parempi” ja “tuhkasta nousee timantti” saavatkin kiertotaloudessa ihan uuden merkityksen: jatkossa tarvitsemme esimerkiksi yhä vähemmän neitsytraaka-aineita, koska yritykset ovat oppineet pitämään materiaalit kierrossa jo suunnittelupöydältä lähtien, ja kuluttajista on tullut käyttäjiä ja kokijoita, samalla kun omistamisen taakka vähenee. Jo nyt tutkimusten* mukaan 11–42-vuotiaista yli 60 prosenttia ilmoittaa ensisijaisesti hankkivansa käytettyjä vaatteita uusien sijaan. Murros kohti kiertotaloutta on siis jo hyvässä vauhdissa.

Jokainen meistä voi tehdä lukuisia helppoja kiertotalousvalintoja arjessa. Jätteiden lajittelu eri kierrätysastioihin on toivottavasti meillä kaikilla jo DNA:ssa, ja tämän lisäksi huolto, korjaus, kunnostus ja pitkäikäisiin tuotteisiin panostaminen ovat kiertotalouskansalaisen aapinen. Ainakin omat kädentaitoni ovat niin vaatimattomat, että käytän mielelläni palveluammattilaisten apua suutarista ompelimoon ja pyöräkorjaajaan samalla tukien paikallistaloutta.

Kun kierrän kansainvälisillä areenoilla puhumassa, kuulijoiden näkemys on poikkeuksetta sama: Suomi on kiertotalouden edelläkävijä. Sitä on tietysti aina mukava kuulla, mutta se on ja ei ole totta. Suomi on monessa asiassa suunnannäyttäjä: meillä on kansalliset, numeeriset tavoitteet kohti kiertotaloutta vuonna 2035 ja valtavasti julkisesti rahoitettuja innovaatio- ja kehityshankkeita unohtamatta alueellisia kiertotaloustiekarttoja (tiesitkö muuten, että Oulullakin on sellainen?). Samoin kiertotalouden mukaista liiketoimintaa tekevien yritysten määrä kasvaa kohisten. Kiertotalouden edistymisen mittarit kertovat kuitenkin, että ihan peruskierrättämisessä olemme EU:n keskiarvon alapuolella, käytämme luonnonvaroja per nenä aivan liian tuhlailevasti samalla tupruttaen taivaalle kasvihuonekaasupäästöjä, eikä materiaalien kiertotalousaste, eli kuinka paljon pystymme korvaamaan neitsytraaka-aineita kierrätetyllä materiaalilla, ole sekään kovin kummoisella tolalla. Vielä.

Tekemistä siis riittää. Koska tulevaisuus tehdään nyt meidän jokaisen toimesta, kannattaa aloittaa jo tänään.