Kiertotalouden innovaatioita kartoitettu tiiviisti Syklossa

Elämme ylikulutuksen kulttuurissa. Globaalissa mittakaavassa käytämme noin seitsemässä kuukaudessa ne luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suomalaisten kohdalla ylikulutuspäivä koittaa joka vuosi jo maaliskuussa. Syinä tähän tähän ovat elämäntapaamme liittyvä erilainen materiaalinen ylikulutus, energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto. Ylikuluttamiseen liittyvät ongelmat tuhlaavat valtavasti tuotteita ja aineksia, jotka sopisivat uusiokäytettäväksi sekä kierrätykseen.

Jätteen määrän voimakas lisääntyminen ja vähäinen kierrätys materiaaliperusteisesti ovat maailmanlaajuinen ongelma. Kierrätys on yhä harvinaista kehittyvissä maissa, eikä asianmukainen jätteidenkäsittely toimi täysin Euroopassakaan. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa jätteiden käsittelyn kapasiteetti energiahyödynnyksineen on alimitoitettua tai vähintäänkin tehotonta. Toisaalta täällä meillä Suomessakaan ei kaikilla vallitsevilla asiaintiloilla voi kehuskella, kun meidän kokonaiskierrätysaste on alle EU-tavoitteiden ja esimerkiksi muovit kiertävät vielä valitettavan heikosti takaisin uusiksi tuotteiksi.

Jätteiden erottelun vähäisyys sekä suora jätteiden käsittelyn laiminlyönti taas johtaa ympäristön pilaantumiseen ja roskaantumiseen. Pelkästään meriin päätyy Nature Geosciencessa 5/23 julkaistun tutkimuksen perusteella arviolta 500 000 tonnia muoviroskaa vuosittain ja määrä lisääntyy jatkuvasti.

Valmiita ja toimivia kierrätysratkaisuja on kuitenkin vielä vähän. Syklon unelmana on saada aikaan muutos ihmisten tavassa kuluttaa, kierrättää ja säästää planeettamme luonnonvaroja. Etsimme ratkaisuja erilaisten jätemateriaalien hyödyntämiselle niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Millaisia kiertotalouden innovaatioita Syklossa on tutkittu?

Viimeisen vuoden aikana olemme tutkineet useita kiertotalouden innovaatioita, jotka edistävät jätteiden kierrätystä, joko lisäämällä materiaalien kiertoa tai mahdollistavat kiertojen sulkemisen. Näistä esimerkkikysymyksiämme ovat olleet:

• Miten hankalat monikerroskalvot saadaan erilleen muovin kierrätyksessä?
• Mitä tehdään rakennus- ja purkujätteen käsittelykoneiden mylvinnän oheistuotteena syntyvälle hienojakoiselle, sihtien läpi varisevalle alitteelle?
• Voiko purkupuulle tehdä muutakin kuin polttaa se?
• Voisiko lannoitekäyttöön kelpaamatonta voimalaitostuhkaa hyödyntää jonakin rakennusmateriaalina?
• Miten päästään eroon jätevesilietteen taudinaiheuttajista ja samalla otetaan talteen sen arvokas fosfori?

Lisäksi olemme tutkineet tehokkaampia ratkaisuja jätteiden käsittelemisestä digitaalisten ratkaisujen avulla. Digitaalisten ratkaisujen osalta esimerkkikysymyksiä ovat olleet:

• Voiko jätevirtoja johtaa datalla?
• Onko mahdollista luoda data-alusta, jossa jätteen tuottaja tietäisi, mikä on jätteen tosiasiallinen vastaanottaja ja käsittelytapa?

Kiertotalouden innovaatiot edistyvät intohimoisessa tiimissä

Nopeasti kehittyvällä toimialalla tiimin osaaminen on kaikki kaikessa. Sykloon on ensimmäisen vuoden aikana rekrytoitu lukuisia uusia kiertotalouden asiantuntijoita edistämään kiertotalouden innovaatioita sekä kehittämään jo olemassa olevaa toimintaa. Olemme esimerkiksi panostaneet Oulun lajittelulaitoksen käytettävyyden parantamiseen ja kunnossapitokulujen kohtuullistamiseen.

Käsittelemme nyt yli 200 000 tonnia jätettä vuodessa eli suurimman osan Pohjois-Suomen jätteistä. Tavoitteemme on kolminkertaistaa kierrätysaste vuoteen 2025 mennessä, sekä muuntua valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivaksi kiertotalousyhtiöksi.

Olemme lisäksi aloittaneet uusien yksittäisten jakeiden vastaanoton kaikilta asiakkailtamme. Jakeista pyritään saamaan mahdollisimman suuri osa kierrätyksen ja uusiokäytön pariin. Eniten uudelleenkäyttö- ja kierrätysprosenttiin vaikuttavat kierrätettävien jakeiden puhtaus ja kunkin materiaalin jatkojalostuksen teknologinen kehittymisaste.